Luukku 3. Johanna Hulkko

TORO JA LUOTETUIN (kope)

Jos vedän remmistä, se pysähtyy. Jos kävelen nätisti, sekin kävelee. Jos haluan haistella jotain, kannattaa ensin vetää. Sitten se pysähtyy ja saan haistella rauhassa. Jos haluan, että se kävelee nätisti, kannattaa ensin pysähtyä ja sitten lähteä uudelleen liikkeelle.
   Jos olen kadulla, on enemmän haisuja. Jos olen metsässä, tassuista tulee ilotassut. Paras on jos kova ja pehmeä vuorottelevat.
   Jos kerjään, se ei anna. Jos ensin kerjään ja sitten lopetan, saan palkinnon. Jos haluan palkinnon, kannattaa ensin kerjätä.
   Jos menen yksin kadulle, se on vihainen enkä pääse enää ulos. Ei kannata mennä takaisin sisälle, jos on kadulla, vaan pysyä siellä. Ei kannata mennä takaisin. Ei kyllä kannata. Vaikka olisikin nälkä.
   Täällä se odottaa. Hypytyttää, loikituttaa. Jos istun tarkasti ja asetan tassut, se lähtee aina mukaan leikkiin. Se on minun ihmiseni ja sillä on nimi. Sen nimi on Luotetuin.