SANAT JA SÄVEL
  • Julkaisut
    • Arvostelut
    • Media
  • Kauppa
  • Blogi Sanat ja sävel
  • VaLas
  • Koulut
    • Koulutarjous
  • Sari Peltoniemi
  • Yhteys
  • Tilaa Kakkupäivä
  • Sarja
Kuva
Kuva

SANAT JA SÄVEL

JUHO JUPITER JUUSOLA – OLE OMA ITSESI ÄLÄKÄ SYÖ MAITOPULLAA

12/13/2021

0 Comments

 
​Haastattelussa Katariina Romppainen
Katariina Romppainen, sinulta on tänä syksynä ilmestynyt lastenromaani Juho Jupiter Juusola. Miten se sijoittuu tuotantoosi – kuinka mones kirjasi se on, miten se eroaa muista kirjoistasi, mikä taas yhdistää sitä muitten kanssa?
Juho Jupiter Juusola on kymmenes kirjani ja seitsemäs, jos ei lasketa neljää aikuistenromaaniani. Jätin laskuista pois kimppakirjat, kuten M.E.Kuusi -porukassa kirjoittamani nuortenromaanit sekä novelliantologiat.

JJJ eroaa muista kirjoistani eniten siinä, että se on Vapaiden Lasten- ja nuortenkirjailijoiden tuotantoa, ja olen julkaissut sen oman kustantamoni Sopulin kautta. Se on myös ensimmäinen kirjani, jossa on mukana pieruhuumoria (siitä lisää myöhemmin). En ole myöskään aiemmin pakottanut henkilöitäni urheilukisoihin.

Muuten se on minulle aika tyypillinen kirja eli humorististen ja vakavien ainesten sekamelska, jossa on onnellinen loppu. Juhon hahmossa on myös yhtäläisyyttä Salaisen sähkökitaran päähenkilöön Vilhelmiin, joka inhosi urheilua.
Kuva
Tilaa Juho Jupiter Juusola
Onko sinulla teemoja, aiheita tai vaikka hahmoja, joihin palaat aina uudelleen?
Yksinäisyys ja siihen liittyvä ulkopuolisuuden tunne on monessa kirjassani toistuva teema. Syyt hahmojen yksinäisyyteen voivat kyllä vaihdella. Olen myös kirjoittanut useita kirjoja, joissa päähenkilö harrastaa jotain taiteeseen liittyvää, kuten teatteria tai musiikkia. Juho tosin ei.

Lasten- ja nuortenkirjoissasi on ollut sekä poika- että tyttöpäähenkilöitä. Onko sinulle ollut mutkatonta eläytyä pojan rooliin?
Olen kokenut eläytymisen pojan rooliin yhtä helpoksi tai vaikeaksi kuin eläytymisen kenen tahansa hahmoni nahkoihin. Enhän kirjoita vain itseni kaltaisista henkilöistä, vaikka jotkut teemat juontavat omaan lapsuuteeni/nuoruuteeni. Hiukan minua tosin arvelutti, kun ensimmäisen kerran aloin kirjoittaa poikapäähenkilöstä. Enemmän silti arkailin kuvailla hänen sähkökitaralla soittamistaan kuin poikana olemistaan. En osaa itse soittaa kitaraa. Pelko hälveni, kun tein taustatyötä eli haastattelin paria kitaristia. (He tosin sattuivat myös olemaan poikia.)

Onko mielestäsi päähenkilön sukupuolella merkitystä lapsilukijalle? 
Jotenkin tuntuu siltä, että tytöt lukevat sekä tytöistä että pojista kertovia kirjoja mutta pojat enimmäkseen pojista kertovia. Toivoisin toki, ettei asia olisi näin. Olen saanut pojilta palautetta tyttöpäähenkilöistä kertovista kirjoista vain omien kavereitteni lapsilta – heidät on ehkä äiti pakottanut lukemaan kirjani. Tai ainakin suositellut! Palaute on ollut kyllä myönteistä.


Juholla on laktoosi-intoleranssi. Tämä aihe nousee kirjassa esiin hauskasti ja liittyy myös kirjan jännäriosuuteen. Oliko sinulla erityinen syy käsitellä laktoosi-intoleranssia?
Laktoosi-intoleranssi tupsahti tarinaan sen enempiä suunnittelematta. Olen itse yliherkkä laktoosille, mutta vaivani on pieni verrattuna Juhon supervoimaan. Tunnen kyllä erään Juhon kaltaisen supersankarin.
Pitääkö lastenkirjoissa käsitellä ajankohtaisia ja vaikeita asioita – ja jos pitää, niin miksi ja miten?
Lastenkirjoissa voi käsitellä ajankohtaisia ja vaikeitakin asioita, jos ne jotenkin tunkevat mukaan tarinaan. Itselleni on aina hiukan mysteeri, minkälaiseksi kirja muotoutuu ja mitä sieltä pinnan alta löytyy. En siis päätä etukäteen teemoja, vaan jonkin aikaa kirjoitettuani tarinaa alan tajuta, että jaahas, nyt mennään näissä mielenmaisemissa.

Kuva
Suosituin kirjani on tähän mennessä ollut köyhästä 13-vuotiaasta Senjasta kertova Sori vaan, se on totuus. Palautteiden perusteella jotkut lukijat ovat saaneet kirjasta vertaistukea. Toisaalta kirjaa on kiitetty siitä, että se kertoo sellaisesta maailmasta, jota lukija itse ei tunne.

Jos lastenkirja kertoo vaikeasta ja raskaasta aiheesta, toivoisin, että siinä ei synkisteltäisi liikaa vaan mukana olisi myös iloa. Ja että lukijalla olisi kirjan luettuaan vähän valoisampi ja toiveikkaampi olo. Näin varsinkin, jos aihe liippaa läheltä hänen omaa elämäänsä.

Lastenkirjassa ei mielestäni tarvitse käsitellä ajankohtaisia ja vaikeita asioita. Lastenkirja - kuten myös aikuistenkirja - voi vallan hyvin vain viihdyttää kepeästi tai tarjota lohdullisen tai muuten mukavan lomahetken ympäröivästä todellisuudesta.  ​

Juho Jupiter Juusola on humoristinen ja vauhdikas kirja, mutta siinä on myös tummia sävyjä. Millaisia asioita haluat tarinassasi viestiä?
Tämä on kiperä kysymys. Ehkä haluan kannustaa siihen, että vaikeatkin asiat ja tilanteet käsiteltäisiin avoimesti yhdessä. Ettemme juuttuisi omiin koloihimme yksin murehtimaan. Avoimuus puhdistaa ilmaa. Uskon myös anteeksiantoon.

Millainen on hyvä lastenkirja? Pitäisikö aikuislukijankin viehättyä siitä?
Hyvä lastenkirja kaappaa mukaansa omaan maailmaansa niin, että lukija unohtaa kaiken muun eikä mieti, montako sivua vielä pitäisi jaksaa paahtaa. Ehkä korkeintaan hän toivoo, ettei kirja loppuisi ihan vielä. 
Olen varma, että aikuisetkin viehättyisivät lastenkirjoista, jos vaan lukisivat niitä. Itse luen yhä niin vanhoja suosikkejani kuin uusia lasten- ja nuortenkirjoja ja nautin niistä yhtä paljon - tai enemmän - kuin muusta kirjallisuudesta.

Millaista palautetta olet saanut Juho Jupiter Juusolasta?
Moni on kuvannut kirjaa helppolukuiseksi. On tykätty siitä, että tarinassa on sekä jännitystä että huumoria. Yksi poikalukija ei voinut sietää Juhon serkkua Hilmaa, joka pisti nenänsä liikaa Juhon asioihin. Myös hän luki kirjan nopeasti ja kehui sitä hyväksi.

Mitä Juholle kuuluu nyt? Saammeko joskus kuulla hänen myöhemmistä vaiheistaan?
Juholla menee mukavasti. Hän on tosin vihjannut minulle, että Iso-Ruusjoella liikkuu taas hämäräperäisiä tyyppejä, joten ehkä Juhosta kuullaan vielä.

Mitä Katariina Romppaiselle kuuluu nyt? 
Hyvää. Keväällä ilmestyy nuortenromaanini Sydämenmuotoinen kesä Kvalitilta. Sen käsikirjoitusta pitää vielä vähän korjailla. Kivaa hommaa! Kaikenlaista muutakin on tulossa. Iloitsen suuresti siitä, että saan leikkiä ja kuvitella ammatikseni. 

Miksi kuulut VaLas-kollektiiviin?
VaLas-kollektiivissa pääsen loistavien ja mukavien kirjailijatovereitteni kanssa auttamaan maailmaan lisää laadukasta lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Jotkut kirjoista ovat omiani.
Kuva

Sari Peltoniemi haastatteli​
Kuva
0 Comments

Täältä minä karkaan 5.-luokkalaisten lukupiirissä

4/5/2021

0 Comments

 
Paloheinän alakoulun 5A-luokan lukupiiri on lukenut Täältä minä karkaan. Sehän olisi jo sinänsä hienoa ja tuntuisi mukavalta, mutta lisäksi oppilaat ovat käsitelleet kirjaa monin tavoin: elävöittäneet, perehtyneet, keskustelleet. Lukupiiriä vetää luokanopettaja Anu Löyttyniemi.
Kuva
Kuva
Kuva
​Lapset ovat pukeutuneet kirjan hahmoiksi
"Tämä oli minulla vitosluokan lukupiirikirjana. Kaikki äikän, kuviksen, ilmaisun ym. oppitunnit valjastettiin kirjan aiheille ja teemoille. Valtava innostus!" Anu Löyttyniemi
Kuva
Kuva
Kuva
Terveisiä orpokodista. "Hauskaa on ollut."
​Kirjailijalle on mahdottoman elähdyttävää nähdä, että hänen teoksensa elää ja liikkuu, on olemassa. Että joku pitääkin siitä eikä se jää iäksi hyllyyn virumaan. 
Kuva
Kuva
Kuva
​On tutkittu kanji-merkkejä, henkilöitä ja miljöötä.
​Sain lukupiiristä valokuvia, jotka talletan tähän blogiin ja sydämeeni. (Lasten kuvien käyttöön on pyydetty ja saatu luvat.) Kuvien perusteella rohkenen arvella, että kirja on herättänyt innostusta.
Kuva
Leopolda ja Ursula
Kuva
On suunniteltu robotteja tarkkoine yksityiskohtineen.
Täältä minä karkaan edullinen sarjakirjatilaus kouluja varten löytyy tuosta alta.
TMK koulutarjous

​Sari Peltoniemi
Kuvat Anu Löyttyniemi
0 Comments

Lasten LukuVarkaus -kirjallisuuspalkinnon finalisti

3/17/2021

0 Comments

 
Kuva
Täältä minä karkaan on yksi kuudesta ehdokkaasta vuoden 2021 Lasten LukuVarkaus -palkinnon saajaksi.

Tilaa Täältä minä karkaan
Lasten LukuVarkaushan on sellainen palkinto, jonka voittajan päättävät lapsilukijat, joskin asiantuntijaraati on valinnut finaalikirjat. Palkintoa on jaettu jo vuodesta 2001.

Finalistikirjat:
Vuokko Hurme: Värikkäät, Tiukun salaisuus, S&S (kuvitus Reetta Niemensivu) 
Minna Levola: Tylsä elämäni, Karisto 
Kaisa Paasto: Anni kaverinkesyttäjä, Tammi (kuvitus Mari Ahokoivu) 
Sari Peltoniemi: Täältä minä karkaan, RanRan 
Anja Portin: Radio Popov, S&S (kuvitus Miila Westin) 
Tuutikki Tolonen: Agnes ja unien avain, WSOY (kuvitus Kati Vuorento)

Hienoa, että lastenkirjallisuutta nostetaan. Tässä kohti voi tuntua hurskastelulta, mutta totean kuitenkin myös, että todella moni mainio lastenkirja (ja aikuistenkin) jää kokonaan vaille huomiota. Ei ole mitenkään tavatonta, että lasten- tai nuortenkirja ei saa yhden yhtä kritiikkiä lehdissä tai blogeissa, ei esittelyjä, ei mainontaa, ei pihaustakaan missään. Toki kirja voi silti liikkua hyvin kirjastoissa ja saada lukijoita, mutta tekijän kannalta näkymättömyys saattaa joskus käydä raskaaksi. 
​
Valitan tästä joskus lisää ja yritän pöyhiä asiaa vähän perusteellisemmin, mutta nyt nautin juhlan kunniaksi jos en maljaa, niin ainakin kahvia ja baakelssia. 

Sari Peltoniemi


0 Comments

Täältä minä karkaan palkittiin Lydeckenillä!

1/18/2021

0 Comments

 
Arvid Lydecken - palkinto myönnetään ansiokkaalle lastenkirjalle. Palkinnon jakaa Suomen Nuorisokirjailijat ry. Ehdokkaat on valittu vuoden 2020 aikana ilmestyneistä kotimaisista lastenkirjoista.
Kuva
Tämä on juhlahetki sekä minulle että VaLas-kollektiiville. Kirjani ovat saaneet vuosien varrella paljon palkintoehdokkuuksia ja olen voittanutkin mm. Laivakello-palkinnon. Ehdokkuuskin ilahduttaa toki kovasti, mutta onpa järisyttävää ottaa viimein vastaan voittopokaali!

Kiitän lämpimästi Suomen Nuorisokirjailijoita. Kiitän RanRan-kustannusta eli armasta siippaani, joka on kannustanut ja potkinut eteenpäin ja tehnyt asioita, joita en itse osaa. Kiitän VaLas-kollektiivia. Kuulkaa kaverit, ilman teitä tätä kirjaa ei olisi olemassa. Varsinkin kiitän Anne Leinosta ja Hannu Hirvosta, jotka lukivat käsikirjoitukseni moneen kertaan, korjasivat ja kommentoivat ja vahvistivat luottamustani tähän juttuun. Kiitos myös kansitaiteilija Paula Mäntymäelle - hänen ammattitaitonsa ansiosta kirja näyttää hienolta ja houkuttelevalta. 
Tule moikkamaan keskiviikkona 20.1.2021 klo 17 – 19. Voit esittää kysymyksiä vaikka Täältä minä karkaan -kirjasta. Luen myös otteita ja ehkä kerron vähän muistakin kirjoistani. Paikka on Kirjailija Sari Peltoniemen sivu Facebookissa. Sinun ei tarvitse liittyä facebookiin osallistuaksesi tapahtumaan.
Linkki tapahtumaan

Palkintoperustelut:

Peltoniemi, Sari: Täältä minä karkaan (RanRan kustannus 2020, 228 s.)

Sodan ja vallankaappauksen myötä Leopolda vanhempineen on päätynyt pakolaisleiriin. Vanhempiensa kadottua Leopolda lähetetään monen muun lapsen tavoin Aamuruskon lastenkotiin. Lastenkodin arki on nälän ja raadannan täyttämää aamusta iltaan. Pienimmätkin rikkeet kirjataan ylös ja rangaistukseksi joutuu koppiin. Kun rikkeistä kerääntyneitä miinuspisteitä on viisikymmentä, ihoon tatuoidaan musta rasti.Lapsia pelotellaan öisin kadulla kulkevalla Kaapparirohmulla, joka iskee rautaisen kouran ikkunasta sisään ja kaappaa ihmisiä mukaansa. Siksi sängyssä täytyy maata hiljaa paikallaan. 

Leopolda näkee aikuisten valheiden läpi ja ryhtyy suunnittelemaan pakoa painajaismaisesta lastenkodista. Kirjasta löytyy yhtymäkohtia nykypäivän pakolaisten kohtaloihin, eriarvoisuuteen ja yhteiskunnan valta-asetelmiin. Teos pureutuu lasten oikeuksiin ja siihen, miten tärkeää on toisinaan uskaltaa kyseenalaistaa aikuisten määräämiä sääntöjä ja ehtoja. 

Vaikuttava tarina kertoo hylätyistä lapsista, jotka haluavat muutosta ja lähtevät yhdessä rohkeasti kohti tuntematonta. Taidokas kirja saa lukijan pohtimaan itselleen tärkeitä asioita ja niiden menettämistä. Toivoa on mahdollista löytää myös toivottomuuden keskellä.”

Nuorisokirjailijat jakaa myös Topelius-palkinnon ansiokkaalle nuortenkirjalle. Sen sai Meri Luttinen teoksestaan Myrskynsilmä.

​Sari Peltoniemi 18.1.2021
Tilaa Täältä minä karkaan 25€
Kuva
0 Comments

Täältä minä karkaan Arvid Lydecken -palkintoehdokkaana

12/10/2020

0 Comments

 
Topelius- ja Arvid Lydecken -palkintojen ehdokkaat vuodelle 2021 on valittu. Topelius-palkinto myönnetään ansiokkaalle nuortenkirjalle ja Arvid Lydecken -palkinto ansiokkaalle lastenkirjalle. Palkinnot jakaa Suomen Nuorisokirjailijat. Täältä minä karkaan on Arvid Lydecken -ehdokkaana 2021.
Kuva

Täältä minä karkaan

Leopoldalla on mukavat vanhemmat ja viihtyisä koti. Hän käy koulua ja huolehtii Jaguaari- kissastaan. Kaikki muuttuu, kun Dyniassa tehdään vallankaappaus.


Leopolda päätyy Aamuruskon lastenkotiin, jossa on vastassa ihana Agatha-täti. Helpotus vaihtuu kuitenkin nopeasti huoleksi, kun Leopolda huomaa, ettei kaikki ole kohdallaan. Kadulla partioi Kaapparirohmu ja puutarhassa touhuaa merkillinen robomies. Lopulta Leopolda ymmärtää, että hänen on paettava.
Tilaa Täältä minä karkaan

​​
Täältä minä karkaan sai alkunsa Varsovasta. Sari kertoo kirjan taustoista lisää videolla.


​Täältä minä karkaan on VaLas-kirja.
​Tässä komea Arvid Lydecken ehdokaslista 2021:

-Lampela, Hannele: Talventaian tarinoita: Lumikuningattaren lumous (Otava 2020)
-Peltoniemi, Sari: Täältä minä karkaan (RanRan 2020)
-Pörsti, Miikka: Gorilla (S&S 2020), kuvittanut Anne Vasko
-Snow, Cristal: Penni Pähkinäsydän ja kauhea kadotuskakku (Tammi 2020),
kuvittanut Kati Vuorento

-Tolonen, Tuutikki: Agnes ja unien avain (WSOY 2020), kuvittanut Kati Vuorento

Arvid Lydecken -palkinto myönnetään ansiokkaalle lastenkirjalle. Palkinnot jakaa Suomen Nuorisokirjailijat ry.

Vuoden 2021 ehdokkaat sekä voittajat valitaan vuoden 2020 aikana ilmestyneistä kotimaisista lasten- ja nuortenkirjoista.

Voittajat julkistetaan tammikuussa 2021. Molempien Kopioston tukemien palkintojen arvo on 2021 euroa.
​
Palkintoraatiin kuuluvat tutkija, tietokirjailija ja raadin puheenjohtaja Sara Kokkonen,
kirjastovirkailija Marjo Hämäläinen sekä luokanopettaja Matias Laivamaa.

Antti Tammela
0 Comments

Tällainen on koululaisten lukupiiri: haastattelussa VaLas-palkittu Anu Löyttyniemi

12/7/2020

0 Comments

 
Marraskuun lopussa jaettiin ensimmäinen VaLas-palkinto. Sen saivat luokanopettaja Anu Löyttyniemi ja Paloheinän alakoulun 5A-luokka lukupiiritoiminnastaan. Palkinnolla VaLas-kollektiivi haluaa kiittää ja kannustaa kaikkia koululaisten lukupiirejä ympäri Suomen.
Miksi koululaisilla pitäisi olla lukupiirejä, Anu?
Siksi että me aikuisetkin haluamme jakaa kokemuksiamme, tuntojamme ja ajatuksiamme kirjoista, tv-sarjoista tai elokuvista. Lukupiirin paras osa ja sen ydinneste on YHTEISÖLLISYYS! Jaamme saman maailman oman ryhmän kanssa, ainakin hetken verran.

Miten tällainen lukupiiri toimii? Miten löydetään jokaiselle lukijalle sopivat kirjat? 
​

Lukupiirini alkaa aina kirjamaistiaisilla. Siinä oppilas lukee 3 minuutin ajan yhtä kirjaa eteenpäin. Ei selata. Ei lueta takakansitekstiä, vaan sukelletaan suoraan kirjan tekstiin. Siinä selviää nopeasti kirjan tyyli, vaikeustaso ja aihepiiri. Oppilaat ovat usein heti hyvin tietoisia siitä, mikä kolahtaa, mikä imaisee mukaansa. Sellainen kirja saa lukijaltaan heti monta tähteä ja esim. luonnehdinnan ”Tätä haluan lukea lisää!!” (Minulla on omasta oppimateriaalista kootut valmiit monistepohjat, joille tuntemukset kirjataan.) ​
Kuva
Anu Löyttyniemi
Kirjoja kirjamaistiaisissa kiertää yleensä noin kuusi, jopa kahdeksan, jotta on mistä valita. Näin opettaja voi myös varioida vaikeusastetta, jotta mukaan tulee myös helppolukuinen ja ohut kirja hitaammille lukijoille. Jokaisesta kirjasta siis kirjoitetaan lukutuokion jälkeen lyhyt kommentti, omat tunnelmat ylös, jotta niihin voi lopuksi palata. Kun kaikki kuusi kirjaa on maisteltu, oppilas numeroi kirjat toivejärjestykseensä 1.-6./1.-8. ​
​
Vuosien varrella metodini on kehittynyt ja nykyään pyydän lopuksi merkitsemään monisteeseen parhaan kirjan punaisella ja seuraavan vihreällä jne., jotta saan nopeasti silmäilemällä jo tuntuman tulevien ryhmien suosikeista ja mahdollisesta ryhmäkoosta. 

Opettajan suuri ohjauksellinen tehtävä ja taidonnäyte on muodostaa sopivantasoiset ja ryhmädynamiikaltaan toimivat kirjaryhmät. Hyvä oppilaantuntemus auttaa tässä. Olen onnistunut aina antamaan oppilaalle toivekirjan ja ”siedettävän” ryhmän jatkotyötä varten. Yleensä oppilas on saanut ykköstoiveensa toteen tai jos ryhmät ovat liian suuria, kakkostoiveensa. Lukupiirin aloitus on aina innostusta ja odotusta täynnä. 

Joskus on käynyt niin, että oppilas on valinnut liian vaikean kirjan eikä ole halunnut sitä vaihtaa, koska on niin tykästynyt siihen, ainoastaan siihen. Silloin olen ollut yhteydessä kotiin ja olemme sopineet ääneenluku- ja vuorolukutavoitteet/pvä vanhempien kanssa. Näin kirjaa ei ole tarvinnut vaihtaa. Joskus tämä on ollut motivaation kannalta välttämätön järjestely. Ja joskus tästä on auennut lukijaura!

Koulukirjastossamme ei yleensä ole tarpeeksi kirjoja mihinkään lukupiiriin, joten teen varaukset jo etukäteen kaupunginkirjastoon ennakoiden, ounastellen ja arvuutellen tulevia valintoja. Tässä joutuu olemaan hieman velho, mutta sehän onnistuu!
Kuva
Paloheinän 5A:n lukupiiri

Kuinka houkutellaan lukemaan sellainen oppilas, jota ei kiinnosta tai joka ei oikein jaksa keskittyä? 
​

Motivoinnissa ovat kaikki keinot käytössä lukukoirasta, -maskotista, ylimääräisen aikuisen avusta aina opettajan ”kiristykseen ja lahjontaan” asti. Olen itse innostunut aiheesta ja siinä sitä innostuu suurin osa luokkaakin, ja lopulta innokkaat oppilaat vetävät hangoittelevankin mukaansa. Kun lukupiiri toimii tiiviinä jaksona, se tempaisee otteeseensa. Jos joku ei saa kirjaa luettua sovitussa rytmissä, putoaa hän yhteisistä kivoista toiminnallisista jutuista ja keskusteluista pois. Ei pääse mukaan kirjan maailmaan, eikä pysty jakamaan sitä ryhmän kanssa. Koulussa tehdään paljon tylsempiäkin juttuja, joten tässä yleensä halutaan olla mukana. Eli luetaan kirja. Kun edellinen lukupiiri loppuu, oppilaat toivovat heti uutta, mutta opettajan täytyy kyllä välillä vetää henkeä! Lukupiiri pyörii yleensä yhden aikuisen varassa, joten siinä saa revetä moneksi. Tauko on tarpeen.

​
Millaista välineistöä tarvitaan lukupiirin vetämiseen?

 Minimivaatimus on luokallinen kirjoja. Minimissään kaksi samaa kirjaa. Usein minulla on noin viisi samaa kirjaa lainassa ryhmää kohden. Ryhmät ovat yleensä kolmen, neljän tai viiden hengen ryhmiä. Kuusi jäsentä on jo hieman liikaa. Saattaa mennä riehumiseksi. Käytän myös parilukemista, jos luokassa on esim. kaksi huippulukijaa, jotka haluavat monisataasivuisen kirjan, johon muiden taidot eivät yllä. Tai hitaille lukijoille saattaa olla helppolukuinen kirja, joka ei muita kiinnosta. Myös pari on lukupiirissä ryhmä.

Mikä on mielestäsi lukupiirissä tärkeintä? 

Tärkeintä lukupiirissä on OMAVALINTAINEN KIRJA. Itseä kiinnostava, juuri omantasoinen kirja. Sen lisäksi käytän lukupiirissä paljon toiminnallisia menetelmiä, moniaistisuutta ja monikanavaisuutta. Tämä tukee heikkoa lukijaa, mutta motivoi ihan kaikkia. Lukupiirin edetessä teemme ajatuskarttoja, mandaloita, kirjan henkilöiden päiväkirjatekstejä, viestejä tai kortteja. Keräämme kirjoihin sopivia esineitä. Etsimme netistä kirjaan sopivia maisemia. Valitsemme kirjan tunnelmaan sopivan värin, musiikin, teemme äänimaiseman. Esitämme kirjakatkelmista pieniä improja, teemme patsaita, esitämme kohtauksia pantomiimina. Pukeudumme henkilöhahmoiksi. Teemme haastatteluja. Piirrämme karttoja tapahtumapaikoista. Rakennamme kirjan maailmat seinälle tasoon tai kolmiulotteisiksi laatikkoon. jne. jne. 

Kirjaa käsitellään tietysti keskustellen, mutta keskustelukysymyksiä pohditaan myös etukäteen ja lukemisen aikana, jolloin huomiot voi tarralaputtaa ja ajatukset kirjata lappuun lukemisen edetessä. Lisäksi keskustelussa auttavat noppa, hyrrä ja keskustelunokka. Lukupiiritapaamisissa ei ole tyhjiä hetkiä.​
Kuva
Paloheinän 5A:n oppilaita ja Ilmarin ihmelääke

​Onko vanhemmilta tullut palautetta tästä toiminnasta? 

Vanhemmat kiittelevät kyllä, kun lukuinto näkyy kotonakin, mutta aika vähän tulee palautetta kotoa. Vanhemmat kiinnittävät huomionsa enemmän suorituksiin eri oppiaineissa, koenumeroihin ja muuhun konkreettiseen. Lukupiirin tulokset näkyvät hyvänä luokkahenkenä ja kivana ilmapiirinä. Tätä eivät vanhemmat aina näe. Eikä heillä useinkaan ole vertailukohtia.

Mitä lukeminen saa aikaan oppilaissa? 

Meillä on lukupiirissä neljän K:n ohjelma: Kuuntele, Katso silmiin, Kerro mielipiteesi (ja perustele) ja Kysy (eli vie keskustelua eteenpäin). Nämä kaikki taidot harjaantuvat lukupiirissä. Mitä muuta ihminen yhteiskunnassa toimimiseen tarvitsee? Oppilaat kunnioittavat toisiaan, arvostavat toistensa mielipiteitä ja viihtyvät koulussa, kun näitä taitoja harjoitellaan. Lukupiirillä on todellakin osuutensa tässä. Oppilaiden lukunopeus ja luetunymmärtäminen parantuvat ja se näkyy kaikessa oppimisessa. He onnistuvat monessa muussakin oppiaineessa tästä syystä. Elämästä tulee helpompaa, kun osaa lukea!

Sitten mennään henkilökohtaisiin asioihin. Anu Löyttyniemi on tarmokas ja kekseliäs lukupiirin vetäjä, mutta millaisista kirjoista hän itse pitää ja mitä haluaa sanoa kirjailijoille?
Ellet olisi opettaja, mitä tekisit? 

Haaveammattini oli näyttelijä. Koulutyössä nautin myös ohjaamisesta. Olen kirjoittanut ilmaisutaidonkirjan Sukkela suu, ketterä keho vuonna 2003 ja sen opein kannustan ja rohkaisen oppilaita pienestä pitäen uskaltamaan ja esiintymään.

Lempikirjasi? 

Aivan pikkuisena Maijaliisa Kauppisen Pikku Töyhtö Höyhensaarella, joka luettiin puhki, ja josta ukkini luki minulle: naminaMIRUsinapullia hassusti painottaen sekä ensimmäinen ”äänikirjani”, isän kaksikelanauhurille eli magnetofonille nauhoittama, äitini ääneen lukema Anna Taurialan Leenan sairaalamatka. 

Yläasteiässä Sinuhe sekä Anna Karenina tekivät valtavan vaikutuksen ja eräs hieno lukukokemus oli Sofian maailma -kirja, jonka myös isäni luki ja sen jälkeen keskustelimme yhdessä tästä filosofian huipputeoksesta.

Myöhempiä lemppareita ovat olleet mm. Akvarelleja Engelin kaupungista (Jukka Viikilä) ja Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin (Mia Kankimäki).

Lempisitaattisi? 

Klassinen sitaatti Lukeminen kannattaa aina, mutta kannattaa-verbi merkityksessä kannattelee! Minua lukeminen on aina kannatellut. (En ole erityisen onnellisesta perheestä, mutta kodissani on aina luettu PALJON. Kaikki perheet pitäisi saada lukemisen äärelle! Ei vain lapset.) 
​

Huomaan työssäni, kuinka tärkeitä tarinat ovat varsinkin introverteille, yksinäisille lapsille.​
​Millaisen viestin haluaisit lähettää lasten- ja nuortenkirjailijoille? 

Ensimmäinen kirjailija, johon sain tutustua, oli Irja Lappalainen. Rakas opettajani Raili Niemensivu kannusti minua kirjoittamaan ja kirjoitinkin lukuisia lastenkirjoja ala-asteiässä. Raili vei kirjoituksiani OIKEAN kirjailijan, Irjan arvioitavaksi ja sain käydä kirjailijan kotona kylässä saamassa palautetta. Tämä on elämäni tärkeimpiä kokemuksia! Opettajani, nyt jo ysikymppinen Raili on edelleen voimissaan ja tapasimme viime vuonna kirjamessuilla ja olemme pitäneet näihin päiviin asti yhteyttä. 

Kirjailijat, te teette tärkeää työtä.
Kuva
Olin lukeva lapsi. Seitsemän vuotta myös ainokainen ja aika yksinäinen. Kirjojen ansiosta sain kuitenkin onnellisen lapsuuden. Upposin ja pakenin kirjojen maailmaan. Sain kehittää eläytymiskykyä, sanavarastoani ja mielikuvitustani lastenkirjojen lehdillä. Olin innoissani, kun 70-luvun ankeat, riitaisat ja synkät, maailmanloppua enteilevät lastenkirjatekstit vaihtuivat iloisempiin ja vauhdikkaampiin tunnelmiin ja seikkailuihin. 
On tärkeää, että lapsille kirjoitetaan paljon erilaista kirjallisuutta. Nykyään on palattu (ainakin kustannusohjelmissa) taas yhdenmuottiseen lastenkirjallisuuteen tai ainakin luisuttu siihen suuntaan. Kuin seiskytluvulla.

Monenlaista pitää olla! Tavallista, erikoista ja arkista. Samaistuttavaa. Toivottavasti te kirjailijat jaksatte kirjoittaa ja sitkeästi tarjota kustannettavaksi MONENLAISTA! 

PS. Olen mielelläni näissä lukutalkoissa pitkään. Houkuttelen ja jujutan lapsia lukemaan monenlaista, omanlaista! Eikä opettajien kouluttaminenkaan menisi hukkaan…

Sari Peltoniemi
0 Comments

VaLas-kollektiivi Tampereen Kirjaviikolla

11/16/2020

0 Comments

 
Kuten tiedämme, kaikki kirjamessut on tältä vuodelta peruutettu tai ne järjestetään virtuaalisesti. Tampereella on päädytty pienimuotoisempaan Kirjaviikko-ohjelmaan, jossa VaLas-kollektiivi on mukana kahdesti. Kumpikin näistä ohjelmanumeroista on hyvin kiinnostava ja ajankohtainen, vaikka itse sanonkin. (Palkinnosta oli puhetta jo aiemmassa postauksessa.)
Kuva
Sari Peltoniemi, Päivi Heikkilä-Halttunen, Päivi Lukkarila, Johanna Hulkko
Maanantain paneelikeskusteluun saimme mukaan kriitikko-tutkija-tietokirjailija-kouluttaja-blogisti Päivi Heikkilä-Halttusen, jonka kirja-arvioita voi lukea Lastenkirjahylly-blogista. Päivi tuntee suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden läpikotaisin, joten luvassa on tarkkoja huomioita siitä missä mennään.
Lastenkirjahylly
Johanna Hulkko, Päivi Lukkarila ja minä tietenkin katselemme kenttää kirjailijanäkökulmasta. Me kaikki olemme olleet alalla jo pitkään ja pomppineet jumalten pomppulinnassa. Millä korkeudella ollaan nyt?
Kummastakin tilaisuudesta voi myös ostaa VaLas-kirjoja.

Maanantai 23.11. klo 17 - 18 Tampere-talon Aula-klubi
Lastenkirjallisuus 2020: haasteet ja uudet tuulet
Kirjallisuuskriitikko Päivi Heikkilä-Halttunen sekä VaLas-kollektiivin kirjailijat Johanna Hulkko, Päivi Lukkarila ja Sari Peltoniemi keskustelevat. Miltä kenttä näyttää kriitikon silmin, miten kirjailija voi reagoida alan murrokseen – ja miten ylläpidetään lukuintoa?

Lauantai 28.11. klo 12 - 13 Tampere-talon pieni sali
VaLas-palkinto
VaLas-kollektiivi myöntää palkinnon lasten lukuinnon edistämisestä. Palkinnon jakavat taiteilijaprofessori Sari Peltoniemi ja kirjailija Katariina Romppainen. 
Palkinnon saaja tai saajat paljastetaan tietenkin vasta paikan päällä. Palkinto on kirjapaketti, joka sisältää kaikki VaLas-julkaisut.

Sari Peltoniemi
VaLas-julkaisut
0 Comments

VaLas-palkinto jaetaan 28.11. Tampere-talossa

11/3/2020

0 Comments

 

VaLas-palkinto
​

VaLas-kollektiivi myöntää palkinnon lasten lukuinnon edistämisestä. Palkinnon jakavat taiteilijaprofessori Sari Peltoniemi ja kirjailija Katariina Romppainen. 
Palkinnon saaja tai saajat paljastetaan tietenkin vasta paikan päällä. Palkinto on kirjapaketti, joka sisältää kaikki VaLas-julkaisut.
​
Tampereen Kirjaviikko, lauantai 28.11. klo 12 - 13 Tampere-talon pieni sali

Ja mitäs me sitten keksittäis? Sellainen tuli mieleen, että olisi kiva jollain tavoin antaa kiitosta ja huomiota jollekin tai joillekin sellaisille tahoille, jotka edistävät lasten ja nuorten lukemista. (Siinä ohessa ne auttavat meitä lasten- ja nuortenkirjailijoita tulemaan toimeen sekä henkisesti että ruumiillisesti.)
​
Näitä kavereita on paljon. Jotkut kirjoittavat aktiivisesti ja asiantuntevasti lanu-kirjallisuudesta. Jotkut vinkkaavat lanu-kirjoja ja tekevät niitä tykö juuri siellä missä lukijat ovat. Jotkut hoitavat upeasti kirjastojensa lanu-osastoa. Jotkut kehittelevät pieni- tai suurimuotoisesti uusia tapoja tutustua kirjallisuuteen ja nauttia siitä. Jotkut julkaisevat lanu-kirjoja ehkä pienesti mutta rohkeasti.

Jotkut toimivat kansallisella tai jopa kansainvälisellä tasolla, jotkut vaikkapa oman luokkansa tai koulunsa kanssa. Kaikille haluamme lähettää kiitollisia ja lämpimiä ajatuksia.

VaLas-kollektiivi listasi ja kävi läpi ehdokkaita, joista valittiin sopuisasti yksi. Palkinnoksi annetaan kaikki VaLas-kirjat.

Juhlallinen palkinnonjako tapahtuu Tampere-talossa 28.11. Kirjaviikolla, ja tilaisuuteen on vapaa pääsy.

P.S. Tervetuloa Tampere-taloon (Aulaklubi) 23.11. klo 17 kuulemaan lastenkirjallisuuden uusista tuulista. Paneelissa mukana allekirjoittaneen lisäksi VaLaan Päivi Lukkarila ja Johanna Hulkko sekä kirjallisuuskriitikko Päivi Heikkilä-Halttunen.

​
​Sari Peltoniemi


VaLas-katalogi
Kuva
Kuva
Sari Peltoniemi
0 Comments

Kuinka saavutetaan zanshin?

10/23/2020

0 Comments

 
​Päivi Lukkarila kertoo uunituoreesta kirjastaan, joka on uusin VaLas-julkaisu.
​
Onneksi olkoon, uusin kirjasi on ilmestynyt! Miltä nyt tuntuu?
Kiitos, tuntuu aivan mahtavalta!

Miksi Kuinka saavutetaan zanshin piti kirjoittaa ja julkaista?
Tässähän kävi taas niin kuin kirjojen kanssa yleensä käy. Että kirjan päähenkilö pääsi jotenkin pääni sisään ja alkoi kuiskutella minulle asioitaan. Hän muistutti muutamaakin yläkouluikäistä kaveria, joille olen vuosien varrella saanut opettaa suomen kieltä ja kirjallisuutta. Hän rakasti pelaamista mutta ei viihtynyt koulussa, varmaankin siksi, että hän ei pitänyt siellä opetettavia asioita itselleen merkityksellisinä. Häntä myös kiusasi, ettei hänen teini-iän kasvupyrähdyksensä ollut vielä päässyt vauhtiin, vaikka kaverit ympärillä olivat venähtäneet viisitoista senttiä ja kasvoivat karvaa kuin kookospähkinät. Kaikkein kipein juttu hänelle oli kuitenkin se, ettei hän ollut koskaan tavannut isäänsä.
Kuva
Tilaa Kuinka saavutetaan Zanshin
​Millainen prosessi tämän kirjan kirjoittaminen oli?
Ituja kirjan tarinasta on muhinut mielessäni jo pitkään, mutta varsinaisen kirjoitustyön aloin kolmisen vuotta sitten. Aivan aluksi oli olemassa vain epäselviä kuvia, hajanaisia ja toisiinsa liittymättömiä kohtauksia ja ideoita tunnetiloista, enkä ollenkaan  tiennyt, mihin kertomus henkilönsä lopulta johtaisi. Onnekkaasti sain apurahan, jonka turvin saatoin keskittyä puolen vuoden ajan ainoastaan tämän tarinan kehittelylle ja kirjoittamiselle. Ensimmäinen käsikirjoitusversio tuli valmiiksi Tokiossa, Youkobon taiteilijaresidenssissä, missä fragmentteina kirjoittamani kertomus löysi kokonaisrakenteensa. Keväällä 2020 VaLas-kollegat Katariina Romppainen ja Eija Lappalainen lukivat käsikirjoituksen ja heidän kommenttiensa pohjalta työstin käsikirjoitusta eteenpäin.
​

- entä julkaiseminen?
Halusin julkaista kirjan vuonna 2020, sillä Tokion olympialaisissa olisi ollut ensimmäistä kertaa lajina karate ja suomalaiskarateka Titta Keinäsellä hyvät mahdollisuudet jopa olympiakultaan. Kun muut romaanini julkaissut Karisto ei ottanut kirjaani julkaisuohjelmaansa, en halunnut odotella kuukausitolkulla muiden kustantamojen päätöksiä vaan päädyin julkaisemaan sen itse, VaLas-tuotantona. Olympialaiset peruuntuivat, mutta kirja on olemassa. Julkaisijana toimiminen oli jännittävä mutta huomattavasti kivuttomampi kokemus kuin mitä etukäteen kuvittelin.
Kuva
Tilaa Kuinka saavutetaan Zanshin
Millaisille lukijoille Kuinka saavutetaan zanshin sopii? 
Varmaankin parhaiten yläkouluikäisille. Sellaisille, joita kiinnostavat ensimmäisen persoonan räiskintäpelit tai karate. Sellaisille, jotka kaipaavat fantasiakirjallisuuden ohelle tai sijasta realistisia tarinoita tämän päivän koulumaailmasta. Olen pyrkinyt tekemään tarinasta vetävän ja etenkin kirjan alkupuolella  luvut ovat lyhyitä. Kirja ei ole aivan lyhyenlyhyt mutta kuitenkin kohtuullisen mittainen, 148 sivua selkeällä ja suhteellisen isolla kirjasimella. Tanger Sherif Medium on palkitun typografin, Jarno Lukkarilan, suunnittelema ja soveltuu erityisesti pohjoismaisille, ääkkösiä sisältäville kielille.

​Kirja sopii hyvin luokassa, lukupäiväkirjassa tai lukupiirissä käsiteltäväksi. Kotisivuiltani löytyy Kuinka saavutetaan zanshin  -tehtäväpaketti, joka sisältää kirjan tapahtumiin ja teemoihin liittyviä keskustelu-, kirjoitus-, tiedonhaku- ja draamatehtäviä.
Tehtäväpaketti
​Mistä tässä kirjassa on kyse, mikä on sen ydin?
Japaninkielinen käsite zanshin tarkoittaa hyvin vapaasti käännettynä  valpasta, keskittynyttä mieltä. Jokaisen elämässä tulee vastaan haastavia tilanteita, jotka olisi hyvä kohdata avoimin mielin, ilman ennakko-odotuksia. Kirjassa 13-vuotias Arsi haaveilee e-urheilijan urasta, mutta äiti pakottaa hänet etsimään "oikean" urheiluharrastuksen. Kun koulukaveri alkaa kiusata Arsia ja nolaa hänet koko koulun edessä, Arsi alkaa suunnitella kostoa. Tarina ei ole kuitenkaan puhdasmuotoinen kostotarina, vaan sen teemoja ovat myös erilaisuuden kokemukset, seksuaalinen itsemääräämisoikeus ja identiteetin rakentuminen.

Jos voisit lähettäsä terveisiä kirjasi päähenkilölle Arsille, niin mitä sanoisit?
Kysyisin, onko hän jo soittanut Jennalle.

Miten vertaisit kirjaa aikaisempaan tuotantoosi?
Aiempi tuotantoni on ollut kovin hevosvoimaista, nyt hevosia ei mainita sanallakaan. Kuitenkin sellaiset aiheet kuin itsetunto-ongelmat ja koulukiusaaminen ovat olleet keskiössä myös aiemmissa kirjoissani. Ja tässäkään päähenkilö ei ole sanavalmis porukan keskipiste vaan enemmänkin hiljainen tarkkailijatyyppi.

Mitä kirjailijan identiteetti tarkoittaa sinulle, miten se näkyy elämässäsi? 
Kirjailijaidentiteetti merkitsee minulle sitä, että pidän kirjallista ilmaisua vahvimpana ilmaisumuotonani ja pyrin ymmärtämään maailmaa ja muita ihmisiä kirjoittamalla. Kirjoittaminen on aina todellisuuden tutkimista, vaikka kirjan maailma onkin keksitty. 
​Mitä sinulle merkitsee VaLas-kollektiiviin kuuluminen?
VaLas-kollektiiviin kuuluminen tuntuu valtavan hyvältä ja on vahvistanut uskoani omaan kirjailijuuteen. Yhteisömme jäsenten hyvin monipuolinen osaaminen ja kokemus tukee kaikkien onnistumista ja sen turvin uskaltaa tehdä asioita, joihin ryhtyminen yksin tuntuisi mahdottomilta. Minulla on vahva tunne, että kustannusalan tulevaisuus on jatkossa yhä enemmän tällaisten, pienten ja ketterien omatoimijoiden käsissä.

​Haastatteli Sari Peltoniemi
Kuva
VaLas-kirjat

Tilaa Kuinka saavutetaan Zanshin
0 Comments

PIENI PAKETTI KOULUILLE

10/12/2020

0 Comments

 
Me lanu-kirjailijat teemme - ajoittain paljonkin - kouluvierailuja. Sattuneesta syystä viime aikoina on ollut hiljaisempaa.

Joka tapauksessa nämä vierailut ovat meille monin tavoin tärkeitä. 

Ensinnäkin saamme palautetta. Kirjojamme on luettu ja niistä on muodostettu mielipiteitä. Ne ovat olemassa. Näemme konkreettisesti, että niillä on merkitystä. Tämä saattaa välillä unohtua, kun mediat eivät juurikaan noteeraa lasten- ja nuortenkirjoja.
Kuva
Täältä minä karkaan tehtävät
Tapaamme ihmisiä. Kun tekee työtä yksin, niin välillä on jopa piristävää astua maailmaan, joka on täynnä elämää. Kouluissa näkee kaikenlaista, vaikka viettäisi siellä vain muutaman tunnin. 

Siinä itsekäs näkökulma. Laajemmasta ja jalommasta vinkkelistä näkee sen hyödyn, mitä koululaiset (ja opettajatkin) vierailuista saavat. Kirjat tulevat tutuiksi, kirjan tekemisen konkretia kirkastuu. Lukeminen ja kirjoittaminen ovat vähän aikaa läsnä erityisen tuhtina tiivisteenä, josta saattaa riittää annosteltavaa pitkäksi aikaa. Joka tapauksessa arki katkeaa hetkeksi niin kirjailijalta kuin koulun väeltä.​​
Täältä minä karkaan tehtävät
Monet opettajat tekevät valtavan hienoa työtä oppilaittensa lukemisen eteen, ja usein työn tuloksia voi nähdä nopeasti. Luokassa ollaan välkkyjä, hallitaan laajasti kieltä ja osataan tarkastella asioita monesta kulmasta. Osataan ajatella, osataan ymmärtää, opitaan empatiaa. Tällaiset asiat eivät ole itsestäänselvyyksiä eivätkä ne kartu pelkästään oppikirjojen kautta.


Kaikkia kivoja opeja ja koululaisia ajatellen me VaLas-kollektiivissa teemme usein kirjojemme yhteyteen tehtäväpaketteja. Tässä tulee tehtäviä Täältä minä karkaan -kirjasta. Ne ovat käytössä maksutta ja rajattomasti (ja toki niitä sopii käyttää muuallakin kuin kouluissa).


Muutama sana tehtävistä (niille, jotka eivät katso oheista videopätkää)


Kaikki tehtävät ovat sellaisia, että ne voi tehdä vain jos on lukenut Täältä minä karkaan -kirjan. 

Ensimmäinen tehtävä on tietovisa. Siinä kysellään sekalaisia yksityiskohtia, joista osa vaatii aika hyvää muistia. Itsekin jouduin tarkistamaan muutaman oikean vastauksen kirjasta.

Toinen tehtäväalue ovat kirjan henkilöt. Voit miettiä, kuka heistä kiinnostaa eniten ja keskittyä tehtävissä häneen. Miten hänen elämänsä mahtaa jatkua kirjan tapahtumien jälkeen?

Kolmannessa ja neljännessä tehtävänipussa keskitytään kirjan paikkoihin, ensin Aamuruskon lastenkotiin ja sitten Dynian maahan. Sinun hommasi voi olla esim. kirjoittaa Aamuruskon kummituksesta tai kehitellä unelmiesi kulkupeli.

Täältä minä karkaan on kirja, joka kertoo siitä kun koko elämä muuttuu. Leopolda joutuu kamalaan lastenkotiin, josta hän päättää karata. Mutta miten se onnistuu? Ja minne hän voi paeta? Lue Täältä minä karkaan niin saat tietää nämä asiat ja myös esim. sen, mikä tai kuka on Kaapparirohmu.


Sari Peltoniemi
Täältä minä karkaan tehtävät
Kuva
0 Comments
<<Previous

    KIRJOITTAJAT

    Sari Peltoniemi
    ​Antti Tammela

    aRKISTOT

    March 2022
    February 2022
    January 2022
    December 2021
    April 2021
    March 2021
    January 2021
    December 2020
    November 2020
    October 2020
    September 2020
    July 2020
    June 2020
    April 2020
    March 2020
    February 2020
    December 2019
    November 2019
    October 2019

    AIHEET

    All
    Antti Tammela
    Father Christmas And The Willow Grouse
    Joulupukki Ja Riekko
    RanRan
    Sari Peltoniemi
    Täältä Minä Karkaan
    VaLas

    RSS Feed

    Tilaa Vaihdokkaat 15€
    Kuva
    20€ Vaihdokkaat ja Täältä minä karkaan yht. 20€
    Tilaa Kakkupäivä 5€
    Kuva
    Tilaa täältä minä karkaan 5€
    Kuva
    Tilaa Joulupukki ja riekko 5€
    Kuva
Site powered by Weebly. Managed by Avaruus.net
  • Julkaisut
    • Arvostelut
    • Media
  • Kauppa
  • Blogi Sanat ja sävel
  • VaLas
  • Koulut
    • Koulutarjous
  • Sari Peltoniemi
  • Yhteys
  • Tilaa Kakkupäivä
  • Sarja