Haastattelussa Sari Peltoniemi Maahiaiset saivat taiteilijaprofessorin muistamaan, että äkäisyys voi olla myös hyväntahtoista
Kerro hiukan Vaihdokkaiden kirjoitusprosessista. Mistä ja milloin sait alkuidean kirjaasi? Sujuiko kirjoitustyö sukkelasti vai laittoivatko esimerkiksi maahiaiset välillä kapuloita rattaisiin? Tai kenties ihmiset. Vaihdokkaiden alkuperäismateriaali on peräisin ikivanhasta varastostani. Tarina on elänyt mielessäni ja muuttanut muotoaan aina uudelleen. Tavallaan kirjoitustyö on siis sujunut hyvin - hyvin hitaasti. Kirjoittaminen on tällä lailla hauska laji, että juttu voi kulkea tekijänsä mukana vaikka vuosikymmeniä ja muuttua moneen kertaan ennen kuin jokin versio onnistuu luikahtamaan julki. Muuttiko kirjoitusprosessi sinua itseäsi? Mitä opit maahiaisilta, entä ihmisiltä? Kyllä se varmaan hiukan muutti. En tiedä, opinko asioita, mutta ainakin muistin jotakin. Kuten että äkäisyyttä ei pidä aina luulla ilkeydeksi (maahiaiset) ja että moni voi olla paljon vahvempi ja sitkeämpi kuin miltä näyttää (ihmiset). Vaihdokkaissa on paljon tilannehuumoria, mutta kirja saa silti lukijan miettimään vakavampiakin asioita. Onko jotain tiettyjä teemoja, mitä halusit kirjallasi painottaa? Suoraan sanottuna en useinkaan ajattele temaattisia seikkoja etukäteen, mutta kirjoittamisen aikana sitten huomaan, että kas, tässähän käsitelläänkin nyt tuollaista asiaa. En siis erityisesti halunnut painottaa mitään, mutta olen ihan tyytyväinen, kun tulin silti painottaneeksi vaikkapa sitä, millainen merkitys on vanhempien ja lapsen välisellä yhteydellä. Ja että se yhteys ei synny vain samoista geeneistä. Vaihdokkaat on upeasti kuvittanut Eeva Tötterström. Kuinka yhteistyönne sujui? Yhteistyö sujui mitä parhaiten. Eeva kuunteli toiveita tarkalla korvalla ja lisäksi luki niin tarkoin silmin, ettei kaikkea tarvinnut sanoa. Eevan tyyli ja ideat olivat juuri sitä, mitä toivoin.
Olet kätkenyt kirjaan kaksi salaviestiä, joiden avaamiseen tarvitaan koodiavain. Se kerrotaan lopussa. Mistä löysit avaimen? Avain on paljon käytetty. Netistä näitä löytyy.
Suomen Kirjailijaliitto myönsi sinulle vastikään lasten- ja nuortenkirjallisuuden Tirlittan-palkinnon. Onnittelut! Palkinnon perusteluissa kerrotaan, että teostesi teemoja ovat muun muassa erilaisuus ja sen hyväksyminen itsessä ja muissa, luonto- ja eläinsuhde sekä lasten oikeudet. Kirjoissasi katse arkeen, maailmaan ja ihmiseen on kiehtovalla tavalla toisenlainen ja fantastinen. Miltä nämä luonnehdinnat sinusta tuntuvat? On ihmeellistä ja ihanaa kuulla omista kirjoistaan tuollaista. Kirjoittajahan vain kirjoittaa ja möyrii tarinoissaan, kehittelee niitä pala palalta ja on siellä pöheikössä kainaloitaan myöten. Toki kirjoittaminen on välillä suunnitelmallisempaakin, mutta silti kirjoittaja ei voi tietää, miltä se kaikki näyttää ulospäin varsinkaan isompana kokonaisuutena.
Haastatteli Katariina Romppainen
0 Comments
|
KIRJOITTAJAT
Sari Peltoniemi aRKISTOT
March 2022
AIHEET
All
|