Kari Välimäki, kirjailija ja alan tuntija vastaa
Minkä tyyppisten sähköisten ja äänikirjojen tekemisessä olet ollut mukana? Tyyppi voi tarkoittaa genreä tai varsinaisen e-kirjatiedoston tallennusformaattia. Genre on pääosin ollut spefi (spekulatiivinen fiktio) ja tallennusformaatti ePub2. Äänikirjojen tekeminen edellyttää studiota ja ääninäyttelijää, itsekin tosin voisi lukea ja tallentaa ääntä, mutta mutta, siinä on kovasti muttia. Millainen on tällöin roolisi ollut? Olen tekijä, ongelmien ratkaisija, ja tuotan e-kirjoja varsin rutinoidusti erilaisista lähtötiedostoista.
Entä äänikirjojen formaatteja? Perinteisesti äänikirjoja on tallennettu ihan äänenä C-kaseteille tai audio-CD-levyille. Nykyisin äänikirjoja tehdään MP3-muotoon ja jaellaan data-CD-levyillä tai suoraan verkosta tiedostoina. Millaisia vaiheita sähköisen ja äänikirjan tekemisessä on sen jälkeen, kun teksti on valmis? Teksti on valmis, kun se on oikoluettu ja virheet korjattu. E-kirjan tekijä ei koskaan muuta teoksen tekstiä, vaan pelkästään tekee käsikirjoituksesta sähköisenä jaeltavan ja luettavan kirjan. Käsikirjoitus jaetaan osiin – yleensä luvuttain – jotka konvertoidaan e-kirjamuotoon. Lukulaite tai -ohjelma taittaa e-kirjan joka kerran, kun sitä luetaan, ja kerralla taitettavan osan pituus vaikuttaa lukukokemukseen. Jos osa on kovin pitkä, sivut kääntyvät hitaasti ja muutenkin koko ajan joutuu odottamaan. Tekstin konvertoinnin jälkeen lisätään mahdolliset erityisfontit, kuvat ja kuvatekstit, kansi ja infosivut, sisällysluettelot ja kirjan muut metatiedot. Syntynyt e-kirjatiedosto validoidaan ja mahdollisesti löydetyt ongelmat korjataan. Lopulta oikoluvun tai silmäilyn jälkeen e-kirjatiedosto nimetään luontevasti ja luovutetaan jakeluun. Mitä niissä on erityisesti huomioitava? Kustantaja tai yleisemmin konversion tilaaja vastaa tekstin ja tietojen oikeellisuudesta. Lisäksi kustantajan tulee varmistua oikeudesta käyttää tekstiä, kuvia, fontteja ja muuta e-kirjaan liitettävää materiaalia. E-kirjan tekijä vastaa omasta työstään ja e-kirjan toimivuudesta erilaisissa ympäristöissä. Mitkä ovat yleisimmät julkaisukanavat sähköisille ja äänikirjoille Suomessa? Kaksi suurinta jakelijaa ovat Elisa Kirja ja Ellibs. Elisa Kirja markkinoi aktiivisesti sekä ääni- että e-kirjoja, Ellibsin kautta kirjat menevät verkkokaupan lisäksi myös kirjastojakeluun. Entä ulkomailla? Amazon Kindle-lukulaitteineen taitaa olla suurin ja jakelee Kindle-kirjoja. Apple (iTunes) ja Google (Google play) sekä eurooppalainen Kobo jakelevat epub2-formaatin mukaisia kirjoja. Miltä sinusta näyttää sähköisen ja äänikirjan tulevaisuus? Onko käyttäjien määrä kasvussa? E-kirjojen myynti ja erityisesti äänikirjoja kuuntelevien määrä kasvaa. Kirjahylly alkaa olla jo harvinaisuus ja joskus se on muuttunut kirjojen säilytyspaikasta koriste-esinevitriiniksi. Painotalojen määrä vähenee kaiken aikaa. Millä tavalla fyysinen ja sähköinen kirja toimivat yhteen? Onko sähköinen kirja aina ns. näköiskirja? Sähköinen kirja ei juuri koskaan ole näköiskirja, johtuen siitä, että lukulaite tai -ohjelma taittaa tekstin ja kuvat eli järjestää ne kirjan sivuille joka kerran, kun kirja avataan. Lukija on voinut valita esimerkiksi suuren kirjasinkoon, jolloin yhdelle sivulle mahtuu vähemmän tekstiä kuin pientä kirjasinkokoa (fonttia) käytettäessä. Lopputulos on erilainen. Pdf-muodossa julkaistu kirja on näköiskirja, tosin siinäkin on omat kommervenkkinsä muun muassa käytettyjen fonttien suhteen.
Luetko itse paljon e-kirjoja? Jos luet, niin miksi? Entä kuunteletko äänikirjoja? Tykkään lukea e-kirjoja, koska voin itse säätää fonttikoon. Nuorena näki pientäkin tekstiä, mutta nyt arvostan suuren fontin tuomaa lukemisen helppoutta. Lukulaitteeseen sopii varmaan miljoona kirjaa, eikä sen paino lisäänny siitä yhtään. Tarinoita piisaa aina. Tykkään myös lukulaitteeni etuvalosta (front light), jonka ansiosta voin lukea kirjoja yöllä sytyttämättä valoja huoneeseen. Tykkään e-kirjojen kohdalla myös siitä, että klassikoita, kuten Alastalon salissa, on saatavissa ilmaiseksi eikä modernienkaan julkaisujen e-painos koskaan lopu kesken. Tykkään siitäkin, että e-kirjoja voi lainata kirjastoista sähköisesti. Äänikirjoja, varsinkin mp3-muotoisia, olen kuunnellut automatkoilla. Mikä laite sopii mielestäsi parhaiten e-kirjojen lukemiseen? Tykkään oikeasta e-kirjojen lukulaitteesta, jossa on e-ink-näyttö. Lukukokemus on oikein oivallinen ja vastaa täysin paperilta lukemista. Jos kyseessä on kuvakirja, sitä on mukavin katsella pädin/tabletin näytöltä, jossa kuvat näkyvät värillisinä eikä mustavalkoisina kuten e-ink-näytöllä. Olenpa joskus junassa istuessani käynyt hakemassa kirjastosta e-kirjan puhelimeeni luettavaksi tai äänikirjan kuunneltavakseni. Puhelin onkin oiva äänikirjan kuunteluverme.
Mikä on sinun arviosi siitä, mitä tulee e-kirjan jälkeen – mikä on seuraava formaatti tai ilmiö? Luulen, että tekoälyllä tulee olemaan rooli. Ajatellaan esimerkiksi tekoälyohjelmistoa, joka on olevinaan ääninäyttelijä ja lukee kirjaa ääneen juuri kuunteluhetkellä mieli-ihmisesi äänellä. Samalla tavoin tekoäly voi lukea jopa painettuja kirjoja, kunhan sillä on keino kääntää sivua. Sen voisi opettaa kuvailemaan kirjan kuvia ja lukemaan sarjakuvia ääneen, eikä mikään estä tekoälyä toimimasta useampana kuin yhtenä äänenä, jolloin pitkät dialogit eivät enää eksytä kuulijaa ainakaan kovin helposti. Ja tekoälyt ovat jo nyt kyvykkäitä kääntämään tekstiä kielestä toiseen vaikkakin karkeasti, ja sujuuhan niiltä kirjojen kirjoituskin… Haastattelija Antti Tammela
Kuvat Kari Välimäki ja Elina Tikkala (pyöreä kuva)
0 Comments
Leave a Reply. |
KIRJOITTAJAT
Sari Peltoniemi aRKISTOT
March 2022
AIHEET
All
|